Home

Samaan aikaan, kun koko kaupungin katseet suuntautuivat Vuoreksen ”luonnonläheiseen” asuntomessualueeseen, Virin toimitus retkeili naapurissa, Etelä-Tampereen todellisessa puutarhakaupungissa. Peltolammilla ja Multisillassa huomasimme, että metsä kaupungissa on poliittinen kysymys. Siinä, missä yksi näkee uhanalaisten lajien elinympäristön tai mielenrauhansa tuen ja turvan, toinen saattaakin nähdä kasan tukkipuuta tai lisärakentamiseen soveltuvaa ”raakamaata”.

Kuva

RETKEILYÄ METSÄLÄHIÖSSÄ

Kun Peltolammin ja Multisillan lähiöt 1960–1970-luvuilla rakennettiin, alue oli oman aikansa Vuores: huippumoderni pikkukaupunki luonnon kainalossa. Edelleenkin se on arvokas ja omaleimainen esimerkki alunperin englannista tuodun puutarhakaupunki-idean suomalaisesta versiosta, metsälähiöstä. Sen sijaan, että rakentaminen olisi aloitettu jyräämällä puusto koko alueelta, metsästä tehtiin uuden lähiökokeilun peruskivi. Uudessa Vuoreksessa luonto tuupattiin säälimättä asuinalueen reunoille statistin rooliin, mutta täällä metsä tulee iholle.

Ympäristötekijöiden, kuten maaperän, kosteuden ja maastonmuotojen vaikutus luontoon näkyy tavalla, joka on kaupungeissa harvinainen. Oppaamme, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jere Nieminen, esittelee meille kosteikkoja, rantaluontoa, männikköä, kuusikkoa, lehtoa, upeaa haavikkoa, kaupunkiviljelmiä ja vähitellen umpeen kasvavan koirien hautausmaan. Jopa talojen parkkipaikoille on rakentamisvaiheessa jätetty pystyyn järeitä mäntyjä, jotka nyt, viitisenkymmentä vuotta myöhemmin, työntävät juuriaan asfaltin läpi. Kontrasti villisti rönsyilevän vihreän ja laatikkomaisten rakennusten välillä on vahva, mutta myös kiehtova ja kaunis.

Multisillan ja Peltolammin maine on keskusta-asujien silmissä nuhjuinen, mutta paikalliset asukkaat tuntevat kotilähiönsä hyvät puolet. Ne tulevat erityisen selviksi uudempaan kaupunkirakentamiseen verrattaessa. ”Uusi Ratinanranta on karsea”, täräyttää Peltolammilla alusta saakka asunut Peltolammi-seuran entinen puheenjohtaja ja kunniajäsen Seppo Lehtinen. ”Tällainen väljä asumistapa on suomalaisille juuri sopiva. Ja erinomaisesti viihtyvät maahanmuuttajatkin.” Ratinanrannassa ikkunasta kuulemma näkee naapurin kynsilakan värinkin. Samaan aikaan Peltolammin ja Multisillan asukkaat seurailevat parvekkeiltaan lintujen ja oravien puuhia. Naapuritaloissa asuvia tuttuja tervehtimään voi kävellä neulasten peittämiä metsäpolkuja pitkin. Metsä tarjoaa omaa rauhaa ja leikkipaikkoja. Lisäksi se suojaa lähiötä liikennemelulta.

KAUPUNKIRAKENNE EHEYTYY, LÄHIÖMETSÄ SIRPALOITUU

Matalien elementtikerrostalojen välissä humisevassa metsässä luonnonrauha tuntuu rikkumattomalta, mutta itsestäänselvyys se ei ole. Eri-ikäiset kannot siellä täällä todistavat moottorisahan säännöllisistä vierailuista. Jere Nieminen on itse varttunut Multisillassa ja seuraa aktiivisesti kaupungin metsäpolitiikkaa entisissä kotimetsissään. Harvennus- ja hakkuutoimet lähiöissä ovat aiheuttaneet närää kaupungin ja ympäristönsuojelijoiden välille. Pääsääntöisesti ”metsänhoidollisista toimenpiteistä” ei ole tiedotettu etukäteen ja Peltolammilla on ilmoittamatta suoritettu jopa pienimuotoinen avohakkuu.

Ajatus metsälähiöstä uhkaa jäädä myös kaupunkirakenteen eheyttämissuunnitelmien jalkoihin. Kaupungin Ehyt-hankkeen tavoitteena on mahduttaa Peltolammille, Multisiltaan ja Lakalaivaan 6 700 uutta asukasta. Toteutuessaan suunnitelmat kaventaisivat metsäalueita sekä lisäisivät maanpinnan kulumista. ”Kaupunki aikoo rakentaa korttelimetsiin, vaikka tarjolla olisi valtavia, tyhjiä asfalttikenttiä”, ihmettelee Nieminen viitaten ylimitoitettuihin parkkialueisiin, joilla ei näy auton autoa.

Aivan lähiön kupeessa rautatien varressa levittäytyy harvinaisen suurista metsälehmuksistaan tunnettu Pärrinkosken luonnonsuojelualue, jota on hiljattain laajennettukin. Radan toiselle puolelle suojeluinto ei kuitenkaan yllä: multisiltalaisten ja peltolammilaisten sieni- ja marjamaat Pirkkalan rajalla on kaavoitettu teollisuusalueeksi.

KUNNIA KOTIMETSILLE!

Ei ole yhdentekevää, miltä kaupungin viheralueet näyttävät. Lähiömetsät ovat Suomen koko metsäpinta-alaan suhteutettuna pieniä, mutta kaupunkilaisille niiden merkitys on suuri. Paitsi, että ne voivat toimia pikkuruisena turvapaikkana uhanalaisille lajeille, voivat ne myös vaalia vanhojen, luonnontilaisten metsien muistoa ihmisten mielissä. Uhkaavatko lahopuut metsäteollisuuden vaalimaa ihannetta tuottavasta talousmetsästä? ”Jos kaupunkilaismetsänomistajat näkisivät oikeaa metsää takapihallaan, voisivat he ehkä katsoa omaa puupeltoaankin uusin silmin”, Jere Nieminen pohtii.

”Metsätaloutta ei Peltolammilla ja Multisillassa enää tarvita”, Nieminen tokaisee. Sen sijaan hän kaipaa kokonaan uudenlaista lähestymistapaa: hänen mielestään Multisillan ja Peltolammin metsiä pitäisi kehittää nimenomaan metsinä. Nyt syystä tai toisesta kaadetut tai itsekseen kaatuneet puut rahdataan pois, mutta ne voisi jättää sammalikkoon rikastuttamaan ekosysteemiä. Näin saataisiin luonnon monimuotoisuuden kannalta elintärkeää lahopuuta. Ennallistamistoimin voitaisiin lisätä myös luonnontilaisia kosteikkoja. Vähitellen syntyisi todellisia aarnikortteleita, joissa uhanalaiset lajit viihtyisivät ja joilla voitaisiin maailmallakin ylpeillä.

Nieminen näkeekin suuria mahdollisuuksia: Mikäli metsälähiötä alettaisiin vaalia sen omista lähtökohdista, voisi siitä pian tulla maan ensimmäinen keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitseva kansallinen kaupunkipuisto. ”Vuonna 2100 tämä voisi olla vaikka UNESCO:n maailmanperintökohde”, Nieminen visioi. Aivan ensimmäiseksi metsäinen puutarhakaupunki kuitenkin tarvitsisi sille kuuluvan kunnian. Siltä puuttuu historia ja tarina, johon kaupunkilaiset voisivat tarttua. Seppo Lehtinen vakuuttaa, että asukkaiden keskuudesta aitoa kylähenkeä vielä löytyy, mutta huolissaan hänkin on: ”Yhteiskunta on kylmenemässä, kaikki ratkaistaan rahalla”, Nokiassa elämäntyönsä tehnyt Lehtinen harmittelee.

Teksti: Kaisa Ansami

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s